Näin se menee. Elämässä on tarkoitus oppia kestämään vähän alamäkiä ja odottamattomia muutoksia, ja menoja, tapahtumia yms. Viikonloppu oli yksi näistä, että varmasti oppii taas vähän kunnioittamaan kaikkea.
Ei muuten, mutta Dana oli vähän diivailemassa viikonloppuna Turussa. Hänen piti mennä näyttelyyn, mutta syystä ja toisesta hänet sitten jätettiin Turkuun. Ilmeisesti vähän käytöshäiriöitä muun diivauksen ohella. Hän myöskin päätti pitää sitten nätisti syömälakon, ja tämän lisäksi vielä vessalakon, ja tästä mahdollisesti johtuen hän sitten sai vähän tukoksen takalistoonsa.
Haettiin Dana sitten sunnuntaina kotiin, ja se oli ihan älyttömän väsynyt, eikä reagoinut rapsutukseen eikä mitään. Ihan nätisti kuitenkin söi, mutta sitten alkoi oksentamaan kaikki pitkin kämppää. Tietysti meinattiin, että se johtuu siitä, että hän oli syömättä, ja nyt näytti siltä, että ahmi kaiken mitä maha veti. Kissat on semmosia.
Koko yön Dana kuitenkin kyökkäili sängyssä, ja oli todella surkean näköinen. Ei siinä mitään nukuttua saanut, kun harmitti niin kovin hänen puolesta. Siinä koko sunnuntai-maanantai -välisen yön rapsuttelin häntä. Yön ja aamun aikana ei tainnut edes vesi maittaa, kun olo näytti menevän heikompaan suuntaan. Jo sunnuntaina ihmettelin, kuinka kamalassa kunnossa turkki oli. Ja tietysti koko yön kyökkäilyn jälkeen se oli vielä kamalampi.
Maanantaina vietiin sitten lääkärille käymään meidän pikkurouva, ja tosissaan peräsuoli tukkossa. Kannattaa pidättää koko viikonlopun. Rauhottava piikki päälle, ja neiti suolihuuhteluun. Kuulostaa joltain pikkuterroristilta. Sieltä se sitten tuli, ihan tokkuraisena, ja päästiin kotiin. Siellä hän sitten nukkui melkein koko päivän, ja pikku hiljaa siitä sitten tokeni.
Kaikki hyvin siis. Paitsi tietysti joku Matti hyökkäsi mun kukkarooni :) Nyt on mirreillä vakuutukset, ettei tarvitse itseään ihan noin kipeäksi maksaa.
--
Asiasta neljänteen. Oltiin siellä Kylien konsertissa, jonka Simba osti mulle synttärilahjaksi. Pitää sanoa että WOW! Todella hieno show. Jos Kylie tulee uudestaan suomeen, olen todellakin menossa. Ja heti kun tuo konserttikiertueen DVD julkaistaan, niin olen ostamassa sen. Heti heti. Oli sen verran hieno oikeasti, ettei mitään järkeä. Konsertin oli määrä alkaa klo 20, mutta hiukan se siitä myöhästyi, ja 15 minsaa taukoakin oli välissä, mutta klo 23 oltiin sitten lähdössä ulos. Eli kolmisen tuntia siellä vierähti.
Kylie on ihana ihminen. Lievää ADHD:ta oli havaittavissa, mutta sellainen mäkin olen kun vauhtiin pääsee esimerkiksi tuntien ohjaamisessa.
Lauantaina ohjasinkin sitten tunnit. Oli aluksi vähän väsähtänyt olo, ja meinasin, ettei varmasti energia riitä sellaiseen. Odotin, että asiakkaita ei olisi riittänyt, mutta kyllähän niitä sitten sieltä tuli! Ja oikein reilusti. Sen takia siitä jotain lisäpuhtia tulikin.
Ja sitten lauantaina illalla oltiin Emmin kanssa ulkona. Emmi teki vaatimattomat 5 litraa boolia, jota me litkittiin sitten kolmistaan siellä, ja tietysti Rixussahan hänen oli pakko taas kolpakkoon ottaa drinksu. Näinhän se tapahtuu :)